Musiikki on kuin kielten kieli, jotain syvältä sielusta tulevaa, johon kietoutuu paitsi emotionaalinen kerros myös historiallinen ja sosiokulttuurinen konteksti. Siihen liittyy niin tuoksuja, makuja kuin värejäkin. Se on monitahoinen ja moniulotteinen ilmaisun muoto, joka herättää meissä erilaisia tunnetiloja ja liittyy olennaisesti siihen, ketä olemme.
Musiikin voima
Musiikki on osa elämäämme jo varhaisesta lapsesta lähtien. Lullabyt tyytyvät itkuisia vauvoja, äidinkieli leikkejämme ja nuoruusvuosiemme taustalla soiviin hitaisiin. Se kykenee synnyttämään tunnereaktioita, muistuttamaan menneistä tapahtumista ja luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Monet tutkimukset (esimerkiksi Blood & Zatorre, 2001; Koelsch, 2010) ovat osoittaneet, että musiikki voi vaikuttaa suoraan aivoihimme ja siten mielialamme. Esimerkiksi nopeatempoiset, iloiset kappaleet voivat parantaa mielialaa ja energiaa, kun taas rauhalliset, surulliset melodiat saattavat auttaa meitä käsittelemään surua tai stressiä.
Musiikki ja identiteetti
Musiikki ei ole vain taustamelua; se on osa identiteettiämme, tai kuten Eriksson (2016) ehdottaa, se on tapa ymmärtää itseämme. Musiikkimaku kehittyy yleensä murrosiässä ja heijastaa sitä, mitä arvoja, elämänkatsomuksia ja pyrkimyksiä nuoret ihmiset samaistuvat.
Musiikki liittyy myös siihen, mihin me sosiokulttuurisesti kuulumme. Musiikkigenreillä, kuten rock, pop, jazz ja klassinen, on omat stereotyyppiset assosiaationsa ja symboliikkansa, jotka muokkaavat identiteettiämme. Valitsemalla tietynlaisen musiikin voimme ilmaista itseämme ja asemoida itsemme tiettyyn kulttuuriin tai ryhmään.
Yhteenveto
Musiikki on jotain paljon enemmän kuin ääniä korvissamme. Se vaikuttaa tunnetilaamme, muistoamme ja merkitsee sitä, ketä olemme. Musiikki on syvästi inhimillinen kokemus, joka rikastuttaa elämää ja antaa sille merkityksen. Muistaa siis nauttia omista soivan sielunmaisemistaan. Koska lopulta, varmasti jokaisella meistä on oma soundtrack elämälleen. Ja se on jotain todella erityistä.