Sfäärien harmonia

  • Ke 4.4.2018 klo 13:13

Planeettojen liike, maailmankaikkeus, matematiikka ja musiikki ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhannelta toiselle. Pythagoras (582–496 eKr.) oli kiinnostunut sävelkorkeuksien fysikaalisista ominaisuuksista ja aloitti systemaattisen tutkimuksen sävellukusuhteista, esimerkiksi kuinka sävelkorkeudet liittyvät kielten pituuksiin. Pythagoraan mukaan maailmankaikkeuden liike ja musiikki perustuvat samoihin lukusuhteisiin, ja taivaankappaleet edustavat diatonisen sävelasteikon säveliä. Musiikilla on siis kosmologinen alkuperä.

Keskiajan yliopisto-opetuksen muodostivat seitsemän vapaata taidetta (artes liberales): kielioppi, retoriikka, logiikka, astronomia, aritmetiikka, geometria sekä musiikin teoria. Musiikki oli siis yksi korkealle arvostetuista tieteistä muiden rinnalla, ja nämä tieteet olivat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Boethiuksen (n. 480–524 jKr.) oppeja seuraten keskiajalla musiikki jaettiin kolmeen alueeseen: musica instrumentalis, musica humana sekä musica mundana/musica universalis. Musica instrumentalis oli laulajien ja soittajien tuottamaa korvin kuultavaa ääntä joka sisälsi mahdollisuuden joko tasapainoon tai kaaokseen. Musica humana käsitti ihmisen sisäisen sielun ja ruumiin musiikin. Musica universalis, korkein musiikin muoto oli sfäärien harmoniaa, planeettojen liikeistä aiheutuvaa ääntä jota ihmiskorva ei voi kuulla.

Myös Johannes Kepler (1571–1630) oli vakuuttunut planeettojen liikkeiden ja sävelkorkeuksien yhteydestä. Vuonna 1619 julkaistussa teoksessaan Harmonices Mundi (harmoninen maailma) hän sovelsi Pythagoraan teoriaa ja määritteli planeetoille omat intervallit niiden kiertoratojen pohjalta ja samalla tuli määritelleeksi kuuluisan kolmannen lakinsa planeettojen kiertoradoista.

Hildegard Bingeniläinen (1098–1179) oli saksalainen abbedissa, mystikko, säveltäjä, runoilija ja parantaja, ja häneltä on säilynyt runsas kirjallinen tuotanto teologian, kosmologian, luonnonhistorian ja lääketieteen aloilta. Bingeniläisen tuotanto onkin suurin yksittäinen kokoelma keskiajan hengellistä laulua. Paavi liitti hänet pyhimysten luetteloon 10. toukokuuta vuonna 2012.

Bingeniläisen mukaan musiikki on ainoa tapa saada yhteys korkeampaan tietoon ja viisauteen: “The soul will enjoy only through music”. Hildegard tunnettiin myös parantajakyvyistään, hän käytti hoitokeinoina mm. yrttejä ja jalokiviä. Hän kuvaa usein ympärillään olevaa luontoa, kosmosta, kiviä, mineraaleja ja eläimiä, ja hän oli kiinnostunut näiden parantavasta vaikutuksesta. Hän näki runsaasti valoon liittyviä näkyjä lapsuudesta asti, ja Paavi Eugenius III julisti nämä aidoiksi Pyhän Hengen ilmentymiksi.

Harmony of the Spheresin luoma konserttikonsepti ammentaa tästä ihmisen loputtomasta totuuden etsinnästä tieteen, taiteen ja uskonnon kautta. Kuulemme äänikenttiä Pythagoraan, Keplerin ja Newtonin hengessä joissa planeetat kiertävät radoillaan ympärillämme; harmonioita joiden lähtökohtana on paitsi taivaankappaleiden liike, myös mikrokosmos: ihminen, atomit, valon ja äänen aaltoliike.

Aino Peltomaa

Harmony of the Spheres & Jari Suominen to 12.4. klo 10, Vanha kirkko
Harmony of the Spheres & Markus Hohti pe 13.4. klo 10, Vanha kirkko
Harmony of the Spheres & Kari Ikonen la 14.4. klo 10, Vanha kirkko

Konsertteihin on vapaa pääsy, tervetuloa!