Äänitaidenäyttely

Galleria Saskia

Pekka Sassi: Line Fill,2003, nauhateos

Horisontaalinen ja vertikaalinen tuokio abstraktissa tilassa. Ylivalottunutta viivastoa.

Pekka Sassi: Seven, 2006, nauhateos

Mukaelma kineettisestä maalaussarjastasta “Sik Sak”, Perttu Näsänen 1968

Eino Ruutsalo: Valoseinä, 1976, valokineettinen teos, Tampereen kaupungin kokoelma

Eino Ruutsalo: Kineettisiä kuvia, 1962, nauhateos

Jälkikäsitellyn filmimateriaalin avulla pyritään kinematografista liikettä runkona käyttäen antamaan ilme uudelle kuvalliselle liikkeelle ja ilmaukselle. Elokuvaruudun tehoa on lisätty maalaustietä: erilaista filmimateriaalia on raaputettu, syövytetty, rei’itetty ja maalattu. Näin on saatu aikaan erisuuntaisia ja erilaisilla nopeuksilla toimivia liikesarjoja ja “tavanomaisen filmin” ulkopuolella toimiva kuva.

Unto Hämäläinen: Tie pohjoiseen, 1970-luku, valokineettinen teos, Tampereen taidemuseo

Unto Hämäläinen: Putous, 1970-luku, valokineettinen teos, Tampereen taidemuseo

Unto Hämäläinen oli 1972 perustetun taiteilijaryhmä Dimension perustajajäseniä. Ryhmän ensimmäisessä varsinaisessa julkaisussa vuodelta 1973 kerrottiin ryhmän tavoitteet, jotka sopivat hyvin kuvaamaan myös ryhmään kuulumattoman Eino Ruutsalon pyrkimyksiä: ”Dimensio on taiteilijoiden ja teknologien ryhmä, joka tutkii, kokeilee ja kehittää ilmaisun menetelmiä ja materiaaleja. Ryhmän järjestämissä näyttelyissä ja tapahtumissa pyritään havainnollistamaan tieteen ja tekniikan taiteelle tarjoamia mahdollisuuksia, toisaalta taas taiteen keinoin ilmentämään tieteen ja tekniikan ilmiöitä.”

Kalev Tiits: Come vernal equinox, 2017, Tin convex, 2018, Glass bead triangle, 2016, Straw cycle, 2016, Ukonpii, 2016–2018, Waterfront, 2018, Wood block, metal taper, 2018, ääniveistoksia

Näyttelyni Kuunkierto ja kivi, olki ja amuletti tuottaa hiljaisen, hetkittäin muuttuvan äänimaiseman galleriaympäristöön. Kullakin teoksella on itsenäinen luonne, mutta lähtökohtana on erityisesti auditiivisen ilmeen puolesta saada aikaan tilanne, jossa yksi teos kytkeytyy toisiin ja osien summa kasvaa kokonaisuudeksi. Rakentamisen ideoita ja ratkaisuja on syntynyt joskus luonnostellen, joskus suoraan materiaalia työstäen mutta jonkin verran myös unieni kautta, jotka tuntuvat jatkavan taiteellisten ideoiden työstämistä alitajunnassa. Äänitaiteen työyhteisöni vaikutus näkyy myös, erityiset kiitokset kollegalleni Marianne Decoster-Taivalkoskelle sekä Sibelius-Akatemian instrumenttityöpajan Kirsi Vinkille, joiden ystävällinen apu on myötävaikuttanut näiden teosten syntyyn.

Kaj Mäki-Ullakko: JANSEN, 2018, kineettinen ääniveistos

Teokseni lähtökohtana oli kunnianosoitus hollantilaisen keksijän ja kineettisen veistäjän Theo Jansenin teoksille. Jansen on jo vuosikymmenten ajan kehittänyt ja rakentanut rantaolioitaan (alkup. Strandbeest); PVC-putkista ja nippusiteistä koottuja kineettisiä veistoksia, jotka tuulienergian avulla kävelevät Hollannin rannoilla ja osaavat varoa merta ja myrskytuulia. Rantaolioiden sulava liike pohjautuu pitkälti Jansenin kehittämään jalkamekaniikkaan, jota hyödynnän myös omassa teoksessani. Olen vuosia hämmästellyt ja ihaillut rantaolioiden hyvinkin orgaanista liikettä ja Theo Jansenin pitkäjänteistä kehitystyötä niiden parissa. Teokseni JANSEN on oma tulkintani erään Jansen-jalan rantaelämästä.

Galleria Saskiassa tapahtuu

Marja Skaffarin äänellinen improvisaatio
la 14.4. klo 12.00

Marja Skaffarin äänellinen improvisaatio keskustelee galleria Saskiassa Tampere Biennalen aikana esillä olevien teosten kanssa. Skaffari on tamperelainen näyttelijä, laulaja ja äänitaiteilija.