Spira Ensemble © Kai Bäckström

Kesäyön hämyssä

Spira Ensemble, kuoronjohtaja Kari Turunen

Oskar Lindberg (1887–1955): Pingst (1911) (Oscar Levertin)
Ola Gjeilo (1978–): Unicornis captivatur (2001) (Engelberg Codex)
Hildor Lundvik (1885–1951): Som ett blommande mandelträd (1946) (Pär Lagerkvist)
Paavo Korpijaakko (1977–): Kaipaus (2015) (Uuno Kailas), kantaesitys, solistina Emma-Sara Raunio, sopraano
Sergei Rahmaninov (1873–1943): Blagoslovjen yesi Gospodi (1915) (Vigilia)
Nils-Erik Fougstedt (1910–1961): Nattlig madonna (1933) mieskuorolle (Edith Södergran)
Bengt Johansson (1914–1989): Examine me (1985) naiskuorolle (Ps. 139)
Matthew Whittall (1975–): Du kröner året (2009) (Ps. 65, 9–14), solisteina Monica Kulmala, mezzosopraano ja Jan Bäckström, basso
Pēteris Vasks (1946–): Piedzimšana (2008) (Inese Zandere), solistina Patrick Björkman, lyömäsoittimet
Einojuhani Rautavaara (1928–2016): Och glädjen den dansar (1993) (Vanha häävirsi Sundomista, teksti Alexander Slotte), solistina Marina Stenbäck, sopraano
Eric Whitacre (1970–): A Boy and a Girl (2002) (Octavio Paz)
Einojuhani Rautavaara: Sommarnatten (1975) (suomalainen kansanlaulu, teksti Ernst Knape), solisteina Rikhard Husu, tenori sekä Johanna Welander, Sabrina Forsell, Emma-Sara Raunio ja Marina Stenbäck, sopraano
Nils-Erik Fougstedt: Sommarsvit (1941) (Karin Mandelstam)
Andantino
Adagio
Scherzo

Konsertti päättyy noin klo 23.15.

Einojuhani Rautavaaran Sommarnatten vangitsee tehokkaasti yhden pohjoisen kesän erityispiirteen: sen selittämättömän surumielisyyden säikeen, joka käy lävitse huumaavimmassakin kesäyössä. Valkovuokot, kielot ja syreeninkukat ovat täällä vain muutaman viikon, ja kun ne seuraavan kerran palaavat, ei ole mitään varmuutta, että maailmamme on enää samanlainen kuin se on nyt. Ja siksi Rautavaaran toinen hieno kansanlaulusovitus Och glädjen den dansar on niin tärkeä vastapooli Sommarnattenille, sillä se vakuuttaa, että vaikka sukupolvet tulevat ja menevät, liljat kyllä palaavat taas ensi kesänä – ja tanssi niiden ympärillä jatkuu.

Rautavaaran kansanlaulusovitusten lisäksi ohjelmassa on monenlaisia öitä, kesiä, syntymiä ja kuolemia. Oskar Lindbergin aistit täyttävä näkymä Helluntaiyöstä; Ola Gjeilon keskiaikaisten Kristuksen kuolleista palaamisesta värikkäästi kertovien luostaritekstien energinen riemu. Peteris Vasksin suuri visio auringon uudelleensyntymisestä talven jälkeen; Hildor Lundvikin itämaisen taipuisa tulkinta rakkaasta mantelipuuna ja Sergei Rahmaninovin ylösnousemuksen aamuun liittyvä rohkaisu sureville. Nils-Erik Fougstedtin utuisa tulkinta Neitsyen ja Pojan yöstä; Bengt Johanssonin intensiivinen tulkinta psalmista 139, jossa pimeys muuttuu valoksi ja Matthew Whitallin loppukesän täyteyttä soiva ylistyslaulu. Paavo Korpijaakon kantaesitys yhdistää vahvasti kesän, kaipuun ja resignaation, kun taas Eric Whitacren tyttö ja poika siirtyvät kesäisiltä niityiltä ja rannoilta kuin vaivihkaa maan hiljaisuuteen. Ohjelman päättävä Fougstedtin kesäinen sarja kattaa kolme eri kesäkokemusta: avautuvan kesän ihmeen, täyteläisen kesän suuren levollisuuden merellä ja vielä muistuman kesätansseista.

Spira Ensemble on marraskuussa 2013 perustettu kamarikuoro, jonka ohjelmisto painottuu lähinnä klassiseen kuoromusiikkiin ja uuteen musiikkiin. Suurimmalla osalla laulajista on tausta suomenruotsalaisissa opiskelijakuoroissa. Kuoron taiteellisena johtajana on perustamisesta lähtien toiminut musiikin tohtori Kari Turunen. Spira menestyi loistavasti kesäkuussa 2015 Tampereen Sävel -kuorokatselmuksessa, jossa se sai kolmen kultaleiman lisäksi korkeimman mahdollisen tunnustuksen, Grand Prix -palkinnon. Vuoden 2016 kansainvälisessä Harald Andersén -kamarikuorokilpailussa Spira sai Ylen palkinnon, joka myönnettiin parhaalle suomalaiselle kuorolle.

In english